30. - 33. Ajopäivä: Resorttihyppelyä välillä Mui Ne - Vung Tau

Mui Nestä matka jatkuu kohden Vung Tauta rannikkoa pitkin. Koska aikaa on vielä hyvin jäljellä, on tarkoitus tehdä aika lyhyitä päivämatkoja ja rentoutua rantaresorteissa. Ensimmäisenä päivänä siirryn vain noin kaksikymmentä kilometriä Mui Nen toiselle rannalle. Matkalla käyn ihmettelemässä hiekkadyynejä jotka erottavat rannan sisämaasta.

Mui Nen punaiset hiekkadyynit.

Kalastajien veneet parkattuna Mui Neen rannalle. 

Saalista myynnissä kadun varressa.

Aamiaisen ja aamu-uinnin jälkeen pakkaan kamani ja suuntaan kohden seuraavaa kohdetta. Rannalla mutkittelevaa tien varren täyttävät valmiit, rakenteilla olevat, ja jo hyljätyiltä näyttävät rantaresortit. Asiakkaita näkyy vain vähän, jos ollenkaan. Satsaukset turismiin näyttävät valtavilta, ja väistämättä tulee mieleen mitä tälle kaikelle rakkennusmassalle tapahtuu jos turismi ei palaa ennalleen? Toisen yön resortissa näyttää siltä että olen ainoa asukas. Autiot puitteet tuntuvat kuin kauhuelokuvan kulisseilta halloweenin tunnelmaan sopivasti. Vaikka saankin uima-altaat yksin käyttööni, tuntuu autius hieman ahdistavalta, joten päätän kiihdyttää tahtia kohden Vung Taun kaupunkia. Seuraavana päivänä pyöräilen vajaa kahdeksankymmentä kilometriä viimeiseen resorttiyöhön. Ilmeisesti lähestyvä Ho Chi Minh city alkaa vaikuttamaan hintoihin, koska tämä on ylivoimaisesti kallein yöpymiseni tällä reissulla, yli 60€ yö! No täällä oli sentään muitakin ihmisiä.

Rantaresortti 2.

Yksin pimenevässä rantaresortissa 3.

Viimeisessä resortissa oli juoppo perhonen…

Silta on nähnyt parempiakin päiviä… no kaipa tuo betoniraudoitusristikko paikkana asiansa ajaa puhkiruostuneiden reikien kohdalla. 

Neljäntenä aamuna suuntaan viimeiselle pätkälle kohden Vung Tauta. Puolen tunnin ajon jälkeen huomaan että matka on sujunut hyvää 27 km/h keskivauhtia tasaisessa maastossa pienen myötätuulen avittamana. Niinpä päätän laittaa itselleni sähköpyörä-haasteen, eli onnistuuko päivän polkeminen paremmalla keskinopeudella kuin sähköavusteen lain sallima maximinopeus 25 km/h. Ensimmäinen tunti sujuu hyvin, mutta sitten kamoot ohjaa minut pienemmille teille ja vastaan tulee hiekkapätkiä. Joudun hetken aikaa navigoimaan löytääkseni paremman reitin, jonka aikana keskinopeudella vajenee nopeasti kohden 25 rajaa. Onneksi pääsen pienemmiltä teiltä pois ja matka voi jatkua paremmalla vauhdilla. Noin kahden tunnin kuluttua saavun perille Vung Tauhun ja keskinopeus on kohonnut takaisin tasan 27 km/h lukemiin. Reissun reippainta vauhtia!

Vung Taun katunäkymiä.

Reissun parasta vauhtia…

Neljän päivän ajot: 21 + 39 + 77 + 57. Vähiin käy ajopäivät tälle reissulle!