Tänä aamuna tanko käännettiin kohti sisämaata muutaman päivän rantoja pitkin ajelun jälkeen. Tavoitteena on ajaa kohden Ho Chi Minh highwaytä joka myötäilee Vietnamin sodan aikaisia pohjois-Vietnamin joukkojen käyttämiä huoltoteitä.
Aamu alkaa Vinhin liikenteessä joka on maltillisempaa kuin Hanoissa. Lukkopolkimien eilinen säätö auttaa huomattavasti polkimien irrottamisessa liikennevaloihin pysähdyttäessä - miksiköhän en ollut tehnyt säätöä jo ajat sitten? Vinhin kaupunki jää taakse ja maisema muuttuu hiljalleen maaseutumaiseksi teiden kulkiessa viljelysten ja pienten kylien lävitse. Ensimmäisen pysähdyksen teen noin tunnin ajon jälkeen kun kohdalle sattuu sopiva kahvila. Ennen ca phe sua dan saapumista tarjolle tuodaan tyypilliseen tapaan myös hailakan ruskeanvihreää juomaa jota on vaikea tunnistaa maun perusteella, ehkäpä jotain yrttiteetä? Koska sisämaata kohden asutus harvenee käytän tilaisuuden hyväksi myös vierailulla WC:n puolelle.
 |
| Hyvää tummaa ja sakeaa vietnamilaista kahvia tilkalla kondensoitua maitoa jäiden kera. Kyytipoikana jotain ruskeanvihreää juomaa. |
 |
| Vessat ovat olleet pääsääntöisesti ihan siedettävässä kunnossa. Tässä vessassa sai hetken arpoa kuinka pytty vedetään. |
Matka jatkuu ja maasto muuttuu hiljalleen peltomaisemista metsäisemmäksi ja mäkisemmäksi. Pienet tiet käytetään hyödyksi, ei pelkästään liikkumiseen, vaan myös monien kasvien kuivaamiseen. Yleensä tiestä on jätetty ainakin kapea pätkä ajoneuvoille, mutta syrjemmälle siirryttäessä eläimille kuivattava heinä valtaa koko tien, jonka ylitse kulkijat joutuvat ajamaan.
 |
| Heinän kuivatusta tiellä. Siitä päältä kulkee myös polkijan reitti. |
 |
| Ei talonpojat onneksi laittaneet pahakseen vaikka heinien päältä ajettiin. |
Reilun kahden tunnin ajon jälkeen kohdalle sattuu mukava taukopaikka, joten pysähdyn juomaan ja jäähdyttelemään varjoon reilusti yli kolmenkymmenen asteen helteessä. Hetken kuluttua paikalle pysähtyy nuorimies skootterilla ja alkaa juttelemaan Google translatorin avustuksella. Kovasti jälleen kiinnostaa outo kulkija ja ajan kuluksi kertoilen kohteliaalle nuorelle miehelle millä asialla olen liikenteessä. Poika pyytää lounaalle perheensä tykö, mutta tällä kertaa kieltäydyn vedoten pyöräilyn raskauteen täydellä mahalla. Toki aina tarpeelliset selfiet napataan muistoksi.
 |
| Mukavan varjoisa taukopaikka. |
 |
| Kohtelias nuori mies tuli juttusille. |
Matka on tänään kohtuullisen lyhyt ja saavun majapaikkaan jo aika aikaisin. Kahden viimeisen yön luksusmajoitusten jälkeen palataan pienen kylän todellisuuteen, mutta kaikki oleellinen löytyy; sänky, WC, suihku ja jopa ilmastointi. Suihkun jälkeen syön eiliseltä yli jääneen banaanin ja pari jäljellä olevaa Oreo-keksiä (yllättäen melkein yleisin keksi mitä kaupoista löytyy) lounaaksi. Hetken lepäilyn jälkeen suuntaan kylälle täydentämään juomavarastoja huomiselle ja ostan hedelmiä aamupalaksi. Palaan hetkeksi majapaikkaan päivittelemään blogia ja hetken harkinnan jälkeen alan selvittämään miten saan blogiin lisättyä kommentoinnin mahdollisuuden sekä tykkäys-peukun, joita on pyydetty. Nyt ne siellä pitäisi olla. Hieman arveluttaa tällainen peukalon anto sosiaaliselle medialle, löydänkö kohta itseni instasta? Pois paha minusta….
Viiden jälkeen ukkonen alkaa jyrähdellä kauempana joten suuntaan etsimään ruokaa ennen kuin sade ehtii päälle. Ensimmäinen paikka johon yritän on jo sulkenut ovensa mutta onneksi tien vastapuolella näyttää olevan toinen paikka, sinne siis. Perillä vanhempi mies hälyttää naapurista nuoremman kaverin tulkiksi, joka kertoo lyhyen mutta selkeän ruokalistan tyhjentävästi sanoen only duck. Nostan peukalon ja sanon duck good. Kommunikointi sopisi hyvin Kaurimäkeläiseen leffaan…
Ruuaksi tulee Phota ankalla ja hyvin maistuu. Taustalla oleva ukkonen jatkaa jyrinää ja kesken ruokailun sähköt katkeavat ja pimeys valtaa paikan. Sitä ei kuitenkaan ehdi kestää kuin hetki, kun ravintolan vanha isäntä jo kiidättää paikalle akun joka liitetään varavaloihin. Hommasta paistaa ilmeinen rutiini sähkökatkoihin. Syön nopeasti loppuun ja ehdin pyöräilemään takaisin majapaikkaan sateen vasta aloitellessa. Majapaikassa joudun turvautumaan taskulampun, mutta onneksi sähköt palaavat jonkin ajan kuluttua. Huomenna matka jatkuu sitten Ho Chi Minh highwayta pitkin.
 |
| Näppärästi pimeys poistui akulla kun paikalla oli valmiiksi 12V varavalot. |
Päivän kilometrit: 48. Hyvä päivä.
0 Kommentit