17. & 18. Ajopäivä: Hue - Lang Co - Da Nang

 

Aamu Huessa alkaa mukavasti buffet-aamiaisella, jonka jälkeen pakkaan kamat kasaan. Laskun maksamisen jälkeen suuntaan pyörälle, hieman huvittuneena siitä että hotellin ovimies kantaa reissussa rähjääntyneitä sivulaukkujani parempien hotellien palveluun kuuluvasti perille saakka. Matka Huen läpi sujuu jouhevasti ja kohta ajelenkin jo mukavan rauhallista jokivartta pitkin. 

Ihan mukava pyöräilyreitti.

Päivän reitti kulkee pääosin kapeaa saarta pitkin jonka molemmissa päissä on sillat mantereeseen. Parin päivän takainen taifuuni ei näytä tehneen suuria tuhoja, mutta siellä täällä näkyy katkenneita oksia ja puita, sekä irronneita peltikaton palasia. Siivoamistouhut ovat hyvässä vauhdissa, moottorisahojen ääniä kuulu ja kattoja korjataan jo. 

Peltikaton kappaleita ja oksia taifuunin jäljiltä.

Vietnamissa on aika tyypillistä että yhdellä alueella on paljon saman alan myyntiä ja yrityksiä. Tällä kertaa vastaan tulee kylä jossa on erikoistuttu kotipolttoisen tekoon. Joka toisessa talossa on kadun varressa viinapannu ja pieni myymälä jossa tätä kotipolttoista myydään. Hyvän ajopäivän päätteksi majoittaudun hieman rapistuneeseen rantaresorttiin.

Viinapannu valtatien varressa.

Ihan kelpo rantamaisemat.

Seuraavana aamuna edessä on Hai Van pass ylitys. Kyseessä on vuoristoinen kaistale jota pidetään jakajana pohjois- ja etelä-Vietnamin välillä. Tien pitäisi olla maisemiltaan komea, ja monet ylittävät sen skootterilla tai palkkaavat kuljettajan kyyditsemään reitin, myös juna löytyy vaihtoehdoksi. Motorisoitu vaihtoehto olisi varmasti helpompi, mutta polkija ei valitse helpointa, vaan suuntaa rohkeasti omin voimin eteenpäin. Eihän sitä nousua ole kuin reilu kymmenen kilometriä ennen kuin pääsee alamäkeen.

Hai Van pass ylityksen profiili. 

Muutaman kilometrin tasaisen jälkeen pääsen nousun juurelle. Aivan kuin muistutuksena motoroidusta vaihtoehdosta, satun paikalle yhtä aikaa junan kanssa, joten edessä on pienin odotus portin takana. Seuraksi odottamaan saan apinan, ensimmäinen suurempi villieläin tällä matkalla.

Juna piti odottaa ennen kuin pääsi nousu-osuudelle.

 

Apina odotti myös junan ohi menoa.

Nousun ensimmäiset viisi kilometriä sujuvat kohtuu helpolla, mutta sitten jaloissa alkaa painamaan ja hengitys muuttuu raskaaksi. Hiki virtaa ja joka puuskahduksia nenän päästä lentää hikitippa. Vaikka matkalla on upeita maisemia ja pieniä vesiputouksia joita voi pysähtyä ihmettelemään tiuhaan, joudun pitämään myös maisemien välillä taukoja. Ehkä kannattaa unohtaa mäkispealistin ura Ranska ympäriajossa. Viimein kahden tunnin uurastuksen jälkeen saavun huipulle. Palkitsen itseni juotavalla appelsiinijogurtilla, jääteellä ja jääkahvilla. Neste uppoaa hetkessä huolimatta siitä että nousun aikana olen tyhjentänyt melkein kaksi juomapulloa.

Matkalla oli useampi pieni vesiputous.

Tien varressa olleelle buddhalaisalttarille oli jätetty vesipulloja, banaaneja ja muita lahjoja.

Ihan mutkaista ja mäkistä tietä noustavaksi.

Huipulta avautui hyvä näkymä lähtöpaikan hiekkarannalle.

Tauon jälkeen on mukava suunnata alamäkiosuudelle. Seuraavat 10km sujahtavatkin vartissa. Päivän loput parikymmentä kilometriä Da Nangiin sujuu rauhallisesti tasamaata pitkin. Perillä odottaa ihan kiva pikkuhotelli. Virkistäytymisen jälkeen suuntaan etsimään jotain syötävää. Pienen pyöräilyn jälkeen vastaan tulee sopivan epämääräinen paikka jossa on runsaasti paikallisia - hyvän ruokapaikan merkit! Istahdan pöytään, ja hetken kuluttua viereisin pöydän isä ja poika kyselevät että miksi olen tullut paikallisten ruokapaikkaan rannan turistiravintoloiden sijaan. Heidän avustuksella tilaan samaa paikallista ruokaa, jonka sisältö jää hieman auki, mutta on ilmeisesti jotain kasviperäistä. Maku on joka tapauksessa hyvä, ja samalla juttu luistaa viereisen pöydän kanssa. Isä osoittautuu olevan IT-opettaja ja poika on lukiossa. Ystävälliset vietnamilaiset kutsuvat vielä minut seurakseen kahville ruuan jälkeen toiseen kahvilaan. Oikein mukava kahvihetki - ystävällisiä ja seurallisia ihmisiä nämä vietnamilaiset! Yritän tarjoutua maksamaan kahvit, mutta tuloksetta.

Yställiset isä ja poika auttoivat lounaan valinnassa ja tarjosivat vielä kahvit! 

Kahden päivän kilometrit: 89 + 46. Hyviä päiviä!

Hue - Lang Co

Lang Co - Da Nang