Herään kuuden maissa ja aamutoimien jälkeen suuntaan ulos etsimään aamupalaa toiveikkaana hieman ennen seitsemää. Lähistöllä olevat ravintolat ovat kiinni, joten Google esiin ja hakuun breakfast ja avoinna nyt. Parin sadan metrin päästä pitäisi löytyä avoin ravintola ja löytyykin, mahtava maa näin aamuvirkulle! Paikan ystävällinen rouva osoittaa edessä olevia kulhoja ja nyökkäilen nuudeleille ja kanalle. Ne saavat seurakseen höyryävää lientä ja lisukkeiksi on tarjolla thai basilikaa, limeä ja chilikastiketta. Annoksen nimi ei tule ilmi mutta Pholta vaikuttaa ja hyvältä maistuu, eikä 30 000VDN hintakaan hirvitä (eli reilu euro).
 |
| Polkija tarvitsee kunnon aamupalan. |
Hotellilla äkkiä kamat kasaan ja kahdeksan maissa pyörä on pakattu lähtöä varten. Edellisiltainen kaatosade on jatkunut reippaana sateena yön yli ja jatkuu edelleen. Mahtavaa! Lämpötila pysyy 25 kieppeillä mikä mahtuu juuri sopivasti pohjoisen pojan termoregulaatiojärjestelmän normaaliin toimita alueeseen.* Suuntaan kohden usvaisesta maisemasta nousevia sokeritoppavuoria.
 |
Edellisiltainen kaatosade sai Phu Lyn kadut tulvimaan, mutta hyvin selvisi sandaaleilla.
|
 |
| Noita vuoria kohden matka käy. |
Pari ensimmäistä kilometria sujuu helposti, mutta sitten tie alkaa muuttua huonokuntoisemmaksi. Maisemaan ilmestyy maankaivuuta ja tehtaan näköisiä laitoksia. Vastaan tulee raskaista kuorma-autoja, jotka ovat kuluttaneet tien kuopille ja kuopat on täyttänyt sade - paikoin koko tien leveydeltä. Sinnittelen eteenpäin, mutta pyöräilykengät täyttyvät lammikossa hetkessä litimäräksi. Pitääköhän käydä matkanjärjestäjän kanssa kehityskeskustelu? Viiden kilometrin jälkeen pysähdyn ja zoomailen navigaattorista vaihtoehtoista reittiä. Pienen matkan päästä näyttää pääsevän joen toiselle puolelle, joten toimeksi. Joen toisella puolella kylässä joudun ajamaan vielä 100 metriä veden valtaamaa rantakatua, ja joka polkaisulla kengät uppoavat kokonaan veden alle. Viimein pääsen hieman korkeammalle ja kohtuullisessa kunnossa olevalle tielle. Eteen ilmestyy seuraava kylä, jossa päätän nostaa moraaliani kupilla kahvia. Hieman reilu tunti edetty.
 |
| Parempiakin teitä on ajettu. |
 |
| Kengistä lorisee vesi. |
Matka jatkuu ja hieman yhdentoista jälkeen Ninh Binh häämöttää edessä. Koska Tam Cociin ei ole paljoa matkaa jäljellä ja sadekin yltyy, niin päätän pysähtyä lounaalle. Sama raaka-aineiden osoittelu kuin aamulla toimii taas ja hyvää on, mutta kesken ruokailun huomaan että kaikki latausjohdot sisältänyt pussukka ei ole normaaliin tapaan tankolaukussa. Nyky matkustamisessa puhelin toimii aikalailla kaiken logistiikan keskuksena navigoinnista majoituksen etsimiseen ja varaamiseen, joten virtaa tarvitaan päivittäin. Mahdollisesti olen laittanut johtopussin sivulaukkuihin, mutta sateessa en jaksa ruveta penkomaan niitä. Suuntaan puhelinkauppaan ja ostan USB-Apple lightning, USB-micro USB, USB-USB C kaapelit ja laturin (hienoa että kaikki laitteet käyttää eri liittimiä), 300 000VDN (13€) on pieni hinta mielenrauhasta. Poljen viimeiset kymmen kilometriä Tam Cociin, ja onneksi Tanh Dat homestayn bungalowin saa jo hieman jälkeen yhden. Ja kaapelipussukakin löytyy sivulaukusta.
Perillä viruttelen kurat pois ajokamoista ja pikaisen suihkun jälkeen suuntaan kohden Tam Cociin kylää. Heti ensimmäisenä vastaan tulee kylän suurin vetonaula - veneretki sokeritoppavuorille ja luoliin. Koska valoisaa on vielä jäljellä niin miksipä ei, jääpähän enemmän aikaa muulle kiertelylle huomiselle. Retki osoittautuu todella upeaksi, ei tämä turhaan ole Unescon maailmanperintökohde. Alla pari kuvaa ja videon pätkää, todellisuudessa vielä vaikuttavampaa.
 |
Luolaan päästiin.
|
 |
| Ja ulos tulessa komeat näkymät. |
Näppärästi soutavat jaloilla. Sopiskohan tuo uisteluun… jäis kädet vapaaksi kalastukseen!
Sen verran ahdas luola että piti istua veneen pohjalle että mahtuu.
Päivän kilometrit 54. Hyvä päivä!
Kehityskeskustelu
Polkija: vettä on kyllä tullut kaks päivää kuin Esterin per#@%&tä!
Matkanjärjestäjä: muistatko kun katottiin ennen lähtöä netistä että on vielä sadekausi? Ei luulis tulleen yllätyksenä…
Polkija: No joo, mutta ainaki nuo reittien valinnat on vaikuttaneet aika randomeilta!
Matkanjärjestäjä: muistatko kun ehdotin että ois jo Suomessa suunniteltu… vaan herra makas sohvalla ja katto Netflixiä.
Polkija: no olihan alku-, keski- ja loppupisteen valinnassa; Hanoi, Danang, Ho Chi Minh, jo hommaa. Mutta miksei reissun päällä ole suunniteltu paremmin!
Matkanjärjestäjä: onkos herra jäänyt hotelliin suunnittelemaan seuraava päivää… ei, vaan kyllä on ulos syömään suunnannut askel joka ilta!
Polkija: no mutta kun nää täällä tekee niin hyvää ruokaa ja se on vielä halpaakin….
Valtakunnansovittelija Bia Ha Noi**: sovitaanko että jatketaan pojat samaan malliin? Halatkaapa sovinnoksi...
Polkija & matkanjärjestäjä: halataan…
 |
| ** Valtakunnansovittelija. |
0 Kommentit